MITÄ KOLIIKKI ON, MITEN SE ILMENEE, MITÄ VOI TEHDÄ?
Kukaan ei tiedä varmasti mikä koliikki on, mistä ja miksi se tulee. Koliikin perimmäistä syytä ei ole saatu selville mutta on arveltu, että yksi syy olisi ruuansulatusjärjestelmän kehittymättömyys ja/tai toiminnalliset häiriöt. Koliikin syitä on etsitty myös imettävän äidin ruokavaliosta. Tämän näkemyksen mukaan ruoka-aineet, jotka aiheuttavat äidille vatsavaivoja, aiheuttaisivat niitä myös vauvalle. Koliikkia esiintyy yhtä paljon niin rintaruokituilla kuin äidinmaitokorvikkeita saavilla vauvoilla. Koliikin hoitoon ei ole olemassa yhtä ainoaa toimivaa ns. käypä hoito-mallia. Joku saattaa tarjota lääkitystä, toinen unikoulua ja kolmas ruokavalion muutosta. Koliikkivauvan hoidossa koko kehon vyöhyketerapialla ja vauvahieronnalla on saatu kuitenkin hyviä tuloksia. Se on nopeavaikutteinen ja lääkkeetön vaihtoehto. Sen opetteleminen kotihoidoksi on myös helppoa ja hauskaa.
Tavallisesti koliikkivaivat alkavat noin 2-3 viikon iässä ja loppuvat noin 3-4 kuukauden iässä. Kuitenkin vielä vuodenkin ikäinen lapsi saattaa kärsiä koliikkityyppisistä vaivoista. Jos vanhemmat ovat epävarmoja itkun syystä, on hyvä kääntyä asiassa ensin lääkärin puoleen. Koliikkikohtaus alkaa melko usein samoihin aikoihin illalla ja voi kestää useampiakin tunteja. Vauva saattaa herätä kipuun kesken uniensa. Pahimmillaan vaivat sekoittavat koko päivärytmin ja tuntuu ettei vuorokaudessa ole muuta kuin itkua. Unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi, jolloin myös tärkeän kasvuhormonin tuotanto saattaa heikentyä.
Koliikkivaivat ja vauvan itkuisuus on raskasta vanhemmille ja joskus voi tuntua ettei keinoa niistä selviytymiseen ole. Omasta olosta on hyvä myös huolehtia ja yrittää löytää keinoja lepotauon pitämiseen. Vauva on herkkä aistimaan hoitajansa väsymyksen, levottomuuden ja hermostuneisuuden. Erilaisia rauhoittumistapoja on yhtä monta kuin perheitäkin, tässä joitakin vinkkejä.
Tavallisesti koliikkivaivat alkavat noin 2-3 viikon iässä ja loppuvat noin 3-4 kuukauden iässä. Kuitenkin vielä vuodenkin ikäinen lapsi saattaa kärsiä koliikkityyppisistä vaivoista. Jos vanhemmat ovat epävarmoja itkun syystä, on hyvä kääntyä asiassa ensin lääkärin puoleen. Koliikkikohtaus alkaa melko usein samoihin aikoihin illalla ja voi kestää useampiakin tunteja. Vauva saattaa herätä kipuun kesken uniensa. Pahimmillaan vaivat sekoittavat koko päivärytmin ja tuntuu ettei vuorokaudessa ole muuta kuin itkua. Unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi, jolloin myös tärkeän kasvuhormonin tuotanto saattaa heikentyä.
Koliikkivaivat ja vauvan itkuisuus on raskasta vanhemmille ja joskus voi tuntua ettei keinoa niistä selviytymiseen ole. Omasta olosta on hyvä myös huolehtia ja yrittää löytää keinoja lepotauon pitämiseen. Vauva on herkkä aistimaan hoitajansa väsymyksen, levottomuuden ja hermostuneisuuden. Erilaisia rauhoittumistapoja on yhtä monta kuin perheitäkin, tässä joitakin vinkkejä.
- Pidä vauvaa lähelläsi mahdollisimman paljon esim. kantoliinassa tai -repussa. Pieni vauva tarvitsee läheisyyttä ja liike tekee hyvää suolistolle.
- Syötä vauva rauhallisesti niin, että vauva on mahdollisimman pystyssä asennossa.
- Röyhtäytä vauva usein.
- Heijaa, keikuttele, työnnä vaunuissa, kiikuttele keinutuolissa. Pieni liike rauhottaa.
- Kylvetä vauva lämpimässä vedessä, johon on lisätty pari tippaa laventeliöljyä.
- Imettävä äiti voi poistaa ruokavaliostaan kaikki sellaiset ruoka-aineet, jotka aiheuttavat hänelle ilmavaivoja (kahvi, kaalit, leipä, makeat, omena...).
- Sekä äiti että vauva voivat ottaa maitohappobakteereja.
- Magnesiumin tiedetään myös laukaisevan erilaisia kramppeja ja kouristuksia. Erityisesti imettävä äiti tarvitsee paljon magnesiumia ja kalsiumia. D-vitamiini kuuluu myös ehdottomasti äidin lisäravinteisiin.
- Jos vauvalla on ummetusta, apteekista saa magnesiummaitoa, jota voi antaa myös vauvalle (annostuksena pieni veitsenkärjellinen 1-3 x/vrk maitoon sekoitettuna).
- Vauvaa voi hieroa, erityisesti selästä ja jalkapohjista.
- Vie vauva hoidettavaksi ammattilaiselle, joka osaa vyöhyketerapiaa/refleksologiaa. Jo parikin kertaa voi tuoda merkittävä avun.
Mitä vauvahieronta on? Miten koliikin hoito eroaa vauvahieronnasta?
Vauvahieronta on hyvä, hoivaava menetelmä, joka sopii kaikille vauvoille. Vauvahieronnassa käsitellään vauva kokonaisuudessaan päästä varpaisiin lempein ottein käyttämällä luonnonmukaista hierontaöljyä. Vauvahieronnan ydinajatus on rakkauden tunteen välittäminen ja vauvan toivottaminen tervetulleeksi maailmaan turvallisen ja hoivaavan kosketuksen avulla. Vauvahieronnan avulla pystytään vahvistamaan vauvan yleiskuntoa ja eri elinten toimintoja. Hieronnan vaikutuksia vauvaan on mm. verenkierron vilkastuminen, hengityksen syveneminen, ruuansulatuksen vauhdittuminen, hermoston tasapainottuminen ihon reseptoreiden kautta, lihasjännityksen laukeaminen, unen laadun parantuminen ja syveneminen, motorisen kehityksen edesauttaminen, jne. Äidin hieroessa vauvaa lisääntyy äidillä samojen hyvän olon hormonien erittyminen kuin vauvalla. Vauvahieronta on sanatonta viestintää vauvan ja hierojan välillä.
Koliikin hoidossa vauva tutkitaan aina kokonaisvaltaisesti, sillä heikentyneen ruuansulatuksen syitä voivat olla mm. kiertäjähermon eli nervus vaguksen pinnetila niskassa, kireät lonkan koukistajalihakset, nivustyrä, allergia, refluksioireet, synnytyksestä aiheutuneet "traumat" ym. Jokaisen vauvan kohdalla laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Koliikin hoidossa yhdistetään intialaista vauvahierontaa sekä koko kehon vyöhyketerapiaa/refleksologiaa ja hoito kohdennetaan juuri niihin paikkoihin (heijasteisiin), jotka liittyvät kyseiseen ongelmaan ja tarvitsevat hoitoa. Koliikin hoidossa myös vanhemmat saavat tietoa, kuinka he voivat hoitaa vauvaansa vatsasta, jalkapohjista, korvista, kasvoista ja selästä. Koliikin hoito tehdään aina vauvan viestejä kuunnellen ja mukaudutaan vauvan olotilaan. Alussa hoito on hyvä tehdä joka toinen päivä hoitolassa, jotta saadaan nopea vaikutus. Vanhemmat voivat tehostaa halutessaan hoidon vaikutusta hieromalla vauvaansa myös itse kotona . Tiiviin alun jälkeen hoitoja harvennetaan. Kokemuksien mukaan yleensä hoitoja tarvitaan 1-6. Mikäli kuudennellakaan kerralla ei ole tullut muutosta ja apua tilanteeseen, hoitosuunnitelma tarkistetaan ja mietitään asiaa uudestaan vanhempien kanssa. Usein tällöin taustalta voi löytyä jotakin muuta, jolloin on hyvä mennä tarkempiin tutkimuksiin.
Koliikin hoidossa vauva tutkitaan aina kokonaisvaltaisesti, sillä heikentyneen ruuansulatuksen syitä voivat olla mm. kiertäjähermon eli nervus vaguksen pinnetila niskassa, kireät lonkan koukistajalihakset, nivustyrä, allergia, refluksioireet, synnytyksestä aiheutuneet "traumat" ym. Jokaisen vauvan kohdalla laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Koliikin hoidossa yhdistetään intialaista vauvahierontaa sekä koko kehon vyöhyketerapiaa/refleksologiaa ja hoito kohdennetaan juuri niihin paikkoihin (heijasteisiin), jotka liittyvät kyseiseen ongelmaan ja tarvitsevat hoitoa. Koliikin hoidossa myös vanhemmat saavat tietoa, kuinka he voivat hoitaa vauvaansa vatsasta, jalkapohjista, korvista, kasvoista ja selästä. Koliikin hoito tehdään aina vauvan viestejä kuunnellen ja mukaudutaan vauvan olotilaan. Alussa hoito on hyvä tehdä joka toinen päivä hoitolassa, jotta saadaan nopea vaikutus. Vanhemmat voivat tehostaa halutessaan hoidon vaikutusta hieromalla vauvaansa myös itse kotona . Tiiviin alun jälkeen hoitoja harvennetaan. Kokemuksien mukaan yleensä hoitoja tarvitaan 1-6. Mikäli kuudennellakaan kerralla ei ole tullut muutosta ja apua tilanteeseen, hoitosuunnitelma tarkistetaan ja mietitään asiaa uudestaan vanhempien kanssa. Usein tällöin taustalta voi löytyä jotakin muuta, jolloin on hyvä mennä tarkempiin tutkimuksiin.